Pentutrimmausta

Ihana Ulla tuli pentutrimmiin. Sannaa ja Ullaa oli ovella vastassa vain minä itse sekä rauhallinen Inka. Trimmaustuokiota ennakoiden muut koirat oli passitettu mökille viikonlopun viettoon. Inka tervehti tulokasta uteliaana, mutta hillitysti. Nuori pentu ujosteli aluksi ovensuussa, mutta rohkaistui pian tutkimaan paikkoja. Annoimme pennun kierrellä rauhassa ympäri taloa, jotta se tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi ja rauhalliseksi. Sitten pikkuinen nostettiin pöydälle.

Ullan turkki olikin hyvin irtoavaa ja vartalo-osan nyppimiseen ei mennyt kovinkaan pitkää aikaa. Myös jaloista karva lähti hyvin irti. Häntä oli Ullalle arka paikka. Sitä ei olisi saanut pikkuneidin mielestä nyppiä lainkaan. Otin kuitenkin hännästäkin hieman pitempiä villoja pois, mutta päätin, että häntää ei nypitä tällä kertaa enempää. Siistin vain hännänpään karvat lyhyemmiksi saksilla.

Viimeisenä nypin korvat ja pään. Ne veivät veivät hieman enemmän aikaa, mutta kärsivällisesti pentu jaksoi olla trimmauspöydällä. Otsalta karvat irtosivat lopulta niin hyvin, että päänahkakin tuli näkyviin. Sopivasti karvat kuitenkin ennättävät kasvaa ennen Ullan ensimmäistä näyttelykoitosta.

Kaiken kaikkiaan Ullan nyppiminen sujui mukavasti ja sopuisasti, vain muutaman kerran se pyrki pois trimmauspöydältä. Trimmauksen lomassa pentu taisi otta pienet päiväunetkin, sillä sen silmät painuivat välillä lupsahdellen kiinni. Pidimme myös monta taukoa, ja päästimme Ullan välillä jaloittelemaan ja ulkoilemaan takapihalle. Toivon, että pikku griffonille jäi hyvä kokemus ensimmäisestä trimmistään.

Ullasta tuli tosi nätti. Tai olihan se super-suloinen jo ennen trimmausta. <3

Ulla ennen trimmausta

Ulla ei halunnut enää poseerata uudella turkilla.

Ullan griffon-ilme. <3