Jorpakkoon siitä!

Bloggaaminen on jäänyt hieman vähemmälle, mutta tässä yksi kuvasarja metsätielenkiltä viikon takaa. Pääosassa on Käpy, joka tekee mielellään kiusaa muille ja joutuu sen takia usein saalistusleikin kohteeksi. Tällä kertaa matka päätyi kirjaimellisesti jorpakkoon ja sekös neitiä nolottaa.

Tommy Wirénin luennolla

Kun katselee ammattilaisen koulutustaitoja, ei voi kuin ihailla suu auki. Tommy Wiren saa tavalliset Leghorn-kanat kiertämään kahdeksikkoa kahden keilan ympäri, ja kun keilat vaihdetaan mustiin muovipurkkeihin, muuttaa kana toimintamalliaan ja alkaa kiertää ympyrää molempien purkkien ympäri. Jos kana oppii tuon asian viidessä päivässä, niin kyllä koira samassa ajassa jo vaikka ja mitä. :D . Kaikki siis riippuu siitä, mitä toimintaa vahvistetaan. Tommyn luento oli erittäin hyvä, kuten osasin odottaakin.

Tärkein asia, minkä tänään oikein kunnolla sisäistin, liittyy pikkupentujen kouluttamiseen. Jos koira pentuaikana oppii jonkun tavan toimia, niin se osaa sen myös aikuisena. Jos emme halua koiran tekevän jotain aikuisena, niin meidän ei tule sallia sitä myöskään pentuaikana. Jos koira saa pentuna hyppiä vieraita vasten, niin se tekee sitä myös vanhempana, jos se haukkuu ikkunasta ohi kulkevia koiria, tapa jatkuu myös aikuisena. Jos estämme jo pennulta tietyt asiat, niin se ei opi tekemään niitä lainkaan. Säästymme itse monelta vaivalta. Tämän siis jo tiesin, mutta se suuri valaistuminen, minkä koin luennolla oli, että koiranpentua voi estää tekemästä asioita rajoittamalla sen elinympäristö sellaiseksi, että sen ei ole mahdollista tehdä tiettyjä asioita lainkaan. Jos pennulta piilotetaan jo alkuvaiheessa kaikki kengät ja sillä on vain luvallista purtavaa, niin se ei opi kenkien tuhoajaksi. Aikuista koiraa kengät eivät enää kiinnosta, ja ne saavat olla rauhassa ilman vahtimistakin. Jos pentu ei näe ohikulkevia ihmisiä ikkunasta, ei se voi oppia niitä haukkumaan. Kuinka yksinkertaista. Ja mikä parasta, ihmisen ei tarvitse koko ajan kouluttaa luopumiskäytöstä tai hiljaa istumista. Tai myöhemmässä vaiheessa yrittää koulutuksen avulla muuttaa käytöstä toisenlaiseksi. Se on työlästä!!!

On hienoa, että nykytutkimus antaa eläinkoulutukselle uutta tietoa koulutusmenetelmistä ja niiden tehokkuudesta. Maailma menee eteenpäin ja kehittyy, tietotaito lisääntyy myös eläinkoulutusasioissa, pysykäämme junassa ja hyödyntäkäämme tutkimustyön tuloksia.

Tommy Wirenin luento veti auditorion täyteen kuulijoita.

Agilityä kotioloissa

Pari viime viikkoa on kulunut sukkelasti. Ihmisten lomanvietto on ollut nikkarointia mökillä. Koirat ovat saaneet vain olla. Ne ovat touhunneet mökkipihassa omiaan, kaivaneet kuoppia hiekkaan, tutkineet remontissa käytettäviä työvälineitä, ottaneet aurinkoa terassilla, löhöilleet, syöneet ja nukkuneet. Mutta koirien löhöily myös kostautuu. Energiaa kerääntyy liiaksi koirat keksivät omia juttujaan. Välillä kanniskellaan ja pureskellaan koirille kuulumattomia tavaroita, sitten nuohotaan nuotion pohjia sekä välillä rähinöidään keskenään ihan turhasta.

Eilen illalla kaivoin omatekoiset agilityn hyppyesteet ladosta, ja tänään koirat pääsivät kokeilemaan taitojaan. Anki on meidän laumasta ainoa, jonka kanssa on harrastettu agilityä oikein ohjatusti. Kaija ja Inka ovat saaneet kokella hyppyjä kotioloissa muutamia kertoja ja nuorimmaiset ovat ehkä hypänneet esteen yli aikaisemmin kerran tai pari. Hyppyesteiden kaveriksi tehtiin vielä rengas. Siihen sai kelvata vanha pyöränkumi, joka ripustettiin maahan iskettyjen jenkatankojen väliin.

Anki nautti, kun pääsi taas kokeilemaan hyppyjä. Suoraan eteneminen onnistui heti, ilman kertauksia. Takaa kiertojakin kokeilimme ja hyvin nekin muistuivat mieleen. Rengas on aina ollut Ankille hankala, mutta nyt tekemämme viritys ei ollut Ankin mielestä lainkaan pelottava ja korkeuskin oli sopiva. Renkaan läpi hyppääminen sujui sekin kuin tanssi vaan.

Kaija oikein heräsi eloon, kun pääsi kiertämään tekemäämme rataa. Nyt harmittaa kovasti, että esteet ovat olleet ladossa käyttämättä taas vuoden. Viime kesänä taisimme pari kertaa tehdä radan koirille. Myös Inka tykkäsi hommasta, olihan luvassa nakkeja palkkioksi.

Nina, Käpy ja Pertta ovat kaikki alokkaita agilityssä. Mutta hienosti onnistui heiltäkin esteiden ylitykset. Yksi este kerrallaan ja heti palkkio. Monta kertaa nuortenkin kanssa tehtiin harjoituskierros. Viime vuonna meillä oli käytössä lasten leikeistä anastettu putki, mutta se on jälleen palautunut lapsille. Oma putki laitetaan kyllä hetimiten hankintalistalle.

Huomenna muutetaan hieman radan muotoa ja kokeillaan uudestaan.

Treenit tehtiin yksitellen, mutta tässä porukkariemua hyppyesteellä.

Vanha pyöränrengas pääsi uusiokäyttöön agilityradalla.