Työvoitto

Olipas päivä. Tänään oli Tuurin koiranäyttely ja kehään oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa mieheni omistama ihana Nina. Nyt lähdettiin hakemaan jotain muuta näyttelytulosta kuin EVA tai HYL. Niitä meidän Ninalla oli tänä aamuna plakkarissa useampia perintönä entisestä elämästään. Nyt sitten räjäytettiin pankki, ainakin omasta mielestämme, sillä tuomari Marjatta Pylvänäinen-Suorsa palkitsi Ninaa sertin arvoisesti ja koska kanssakilpailijoita ei ollut, tuli saman tien ROP, eli rodun paras.

Se mikä tekee tästä meidän mielestämme kultaakin arvokkaamman on se, että kun Nina tuli meidän kotiin vuoden ikäisenä, vajaa kaksi vuotta sitten, ei kukaan voinut koskeakaan arkaan griffontyttöön. Nina antoi hammasta kaikille muille, paitsi aivan lähimmille ihmisilleen! Miltei kaksi vuotta ollaan treenattu ja opeteltu luottamaan ihmisiin. Luottamusta ei ole ihmiskunta saavuttanut vieläkään Ninan mielessä, mutta nykyään hampaat eivät naksahda enää niin helposti, vaan neiti osaa hillitä itsensä. Siitä osoituksena ROP voitto, jonka griffonkaunokainen ansaitsi tänään.