Pääsiäistrullin vitsa

"Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle. ". Näin lausuivat pienet trullit, jotka kävivät meillä pohjalaiseen tapaan vasta lankalauantaina. Anki kyllä meinasi, että "Vitsa mulle, vitsa mulle!!!!" . Ankin mielestä vuoden paras lelu on ehdottomasti pääsiäistrullin tuoma virpomisvitsa. Tänä vuonna vitsa joudutiin piilottamaan Ankilta, sillä se ei millään lopettanut seinille kiipeilyään vitsan takia.



Inkan synttärit pääsivät lipsahtamaan ohi. Inka täytti 5 v ennen pääsiäsien pyhiä.



Pikku trulli halusi Kävyn syliinsä, mutta molemmat tupsahtivat hankeen.



Anki ei jättänyt virpomisvitsaa rauhaan, joten se oli lopulta piilotettava kokonaan.



Keväthangilla

Pitkä ja pimeä talven selkä on taitettu. Aurinko paistaa keväthangille ja lumet sulavat vauhdilla. Kevättulvien on ennustettu olevan suuremmat kuin viime keväänä. Hyvässä muistissa on myös viime syksyn syystulvat, jotka olivat peittäneet meidän parhaat ulkoilumaastot, avarat ja laajat pohjanmaan pellot. 

Sunnuntai-iltana kävimme tutkimassa, joko pelloille jo pääsisi. Pakkasimme koirat autoon ja lähdimme testaamaan onneamme. Kytötie oli aurattu, mutta tuuli oli puhaltanut tielle nietoksia, joiden yli piti ajaa vauhdilla, jotta ei olisi juuttunut kiinni. Meidän edellä oli mennyt joku toinen uhkarohkea, mutta sille autokunnalle oli käynyt kalpaten. Auto oli jumiutunut hankeen ja nelihenkinen porukka ei saanut sitä omin voimin irti. Meidän oli turha yrittää siitä ohitse, joten ei auttanut muu kuin parkkeerata auto tien mutkaan ja päästää koirat viilettämään pitkin peltoja. Tai eiväthän koirat pelloille kirmanneet, vaan suunnistivat jäistä tietä pitkin paluusuuntaan. Tiellä oli kuitenkin muitakin koiran ulkoiluttajia, joten katsoimme viisaimmaksi pyrkiä peltojen suuntaan. Onneksemme huomasimme traktorin jäljet, jotka taittoivat pellolle. Johdatimmekin koirat sinne ja matka taittui valkoisten hankien keskellä. Koirilla oli vauhti päällä ja pieni lumipeite traktorin jälkien päällä laittoi ne tekemään hieman työtä eteenpäin päästäkseen. Mutta hauskaa oli, sillä vapaana lenkkeileminen on meidän koirille aivan ameriikkaa. 

Koirahierontaa, osa 2

Kurssiviikonloppu takana ja pää pullollaan uutta tietoa. Spiinapisteet, triggerpisteet ja neurovaskulaaripisteet tulivat tutuiksi sekä teoriassa että käytännössä. Pääsimme tunnustelemaan toisten kurssilaisten koiria ja tunnistamaan niiden ongelma-alueita. Minulla oli tänään kurssilla mukana Anki ja Inka. Molemmilla oli selkeästi takapään ongelmia ja se näkyi Ankilla jopa askelluksessa. Inkalla ongelmat eivät näkyneet liikkeessä lainkaan, mutta takapäästä löytyi paljon triggerpisteitä, jotka juorusivat olemassa olevista ongelmista. Saimme antaa koirillemme takapään alueelle myös ihanasti lämmittävää LED-valohoitoa.


Eilen käsiteltiin koiran yläpään lihaksistoa, lapoja, kaulaa ja päätä. Tänään takapään lihaksistoa.

Anki saa rentoutusta yläselän lihaksistolle.

Ammattilaisen suorittama Itämainen päähieronta. Tuntui varmaan ihanalta.

Tarkastelimme koirien sivuliikkeitä

Ryhtiä

Liikkeitä edestä ja takaa

Etsimme triggerpisteitä, joita oli aluksi mahdottoman vaikea löytää.

Marika tunnustelee lämpötiloja

Triggerpisteiden käsittelyä

Omaa vuoroa odotellessa voi ottaa pienet nokoset

LED-valohoitoa ongelma-alueelle

Hoito on ollut hyvää ja nyt keho ja mieli lepää.

Koirahierontaa, osa 1

Jo useamman vuoden ajan olen hieronut koiria kotona säännöllisen epäsäännöllisesti. Itse asiassa aivan liian harvoin. Koirahieronnan peruskurssi on kyllä suoritettu jo vuonna 2009 ja sieltä jäi käteen paljon hyvää tietoa. Olen kuitenkin ollut hieman epävarma hierontatekniikoista, joten lisäoppia kaivattiin kovasti. Onneksi naapuripitäjässä järjestettiin koirahieronnan jatkokurssi ja sinne oli ilman muuta päästävä.

Koirista kurssille mukaan pääsivät Anki ja Käpy.

Lumipyryä ja hihnalenkkejä

Alkuviikosta oli aivan mahdoton keli. Lunta pyrytti silmät ja suut täyteen ja sitä satoi aamusta iltamyöhään asti. Koirat ihmettelivät takapihan lumenpaljoutta ja sinne olikin pakko lapioida väyliä, jotta koirat eivät olisi aivan hukkuneet lumeen. Nuorimmaiset eivät paljoakaan lumesta piitanneet, mutta esimerkiksi Inka hienohelman oli hankala löytää pissapaikkaa kinosten keskeltä. Lapiolla kaivelin käytäviä takapihalle, niin että se näyttää nyt ihan labyrintilta.

Inka etsi pissapaikkaa kinosten keskeltä.

Onneksi pakkaset kiusaavat vain yöaikaan ja päivällä aurinko lämmittää. Jos ulkoilutan koiria  yksin, kuljetan ne yleensä pareittain ja yksittäin. Mutta nyt pitkästä aikaa otin lenkille mukaan meidän kaikki vanhimmat ja viisaimmat, Ankin, Inkan ja Kaijan. Niiden kanssa onkin kiva ja helppo kulkea. Tämä porukka vetää hihnassa, mutta veto on tasaista ja määrätietoista. Joskus olen naureskellut, että pitääköhän minun hommata niille vetovaljaat ja pulkka perään. :D

Hankirallia

Lyhyt talviloman pätkä tuli kulutettua mökkeillessä. Torstaina satoi vettä, perjantai ei ollut sään suhteen sen kummempi, lauantaina puhalteli jonkin sortin talvimyrsky, mutta tänään sunnuntaina olikin aivan upea kevätkeli. Hangille oli pakko päästä. Koirat nauttivat silmin nähden kevään tulosta...

Käpy oli ikuistunut myös maisemakuvaan.

Jotain kiinnostavaa pellolla.

Moottorikelkan jäljissä pääsimme kulkemaan pitkin peltoja.

Sisarukset kilpasilla

Pertta joutunut hipaksi.

Kaijaa ei nuorten kisaaminen jaksanut tänään kiinnostaa.

Käpy meni aina kymmenen askelta edellä muita.

Kuuluuko tämä meidän laumaan? :D