Vuosi vaihtuu

Jälleen yksi vuosi takanapäin. Sitä voisi muistella monella tavoin, mutta tärkeintä on, että koirat ovat pysyneet suhteellisen terveinä. Vain yksi eläinlääkärissä käynti koko vuoden aikana ja se oli Inkan anaalirauhastulehdus. Inkan epilepsiakohtauksetkin ovat jälleen harventuneet, joten siitäkin saa olla tosi tyytyväinen. Vuoden kohokohta oli lomareissu Lappiin. Patikoimme toukokuun aurinkoisessa säässä koko lauman kanssa. Lappi oli lähes tyhjä ja koirat saivat viilettää tuntureilla vapaina.

Entäs tuleva vuosi? Mitään suuria suunnitelmia ei ole. Ehkä Vaasan näyttely taas keväällä, Tuurin näyttely kesällä ja Seinäjoen näyttely syksyllä. Ja jospa uskaltautuisi johonkin rallytokokisaan Ankin kanssa.

Rakettien paukuttelu on alkanut. Meillä verhot on laskettu alas ja stereoissa soi tällä hetkellä rauhoittava Vangelis. Paukkupelko Anki on saanut seitsemän tippaa Avena Sativaa, kauranversouutetta. Katsotaan onko siitä apua vanhan rouvan ahdistukseen.

Rauhallista vuotta kaikille! Pitäkää huolta lemmikeistänne!


Koiramaisia elämänohjeita vuodelle 2014

- Käytä hyväksesi jokainen mahdollinen ilonhetki.

- Hurmioidu raikkaan ilman ja tuulen hyväilystä kuonollasi.

- Laumasi tullessa kotiin, riennä tervehtimään heitä.

- Ole tottelevainen silloin, kun se on etusi mukaista.

- Nauti, kun joku tahtoo rapsuttaa vatsaasi.

- Ota nokoset ja venyttele ennen kuin nouset.

- Juokse, telmi ja leiki päivittäin.

- Syö halukkaasti ja innostuneesti.

- Ole uskollinen.

- Älä milloinkaan teeskentele olevasi joku muu kuin olet.

- Jos haluamasi on kätkössä, kaiva kunnes löydät sen.

- Jos jollakin on huono päivä, istu hiljaa hänen lähellään ja työnnä kuonosi hellästi hänen syliinsä.

- Suo itsellesi yksinkertaisia iloja kuten pitkiä kävelylenkkejä.

- Nauti huomiosta ja anna ihmisten koskettaa itseäsi.

- Älä pure, jos murina ajaa saman asian.

- Kun olet onnellinen, hyppele ympäriinsä ja anna hännän heiluttaa koko koiraa.

- Älä juutu syyllisyyteen ja mökötykseen, vaikka sinua arvosteltaisiin kuinka. Juokse heti takaisin ja solmi uudestaan ystävyyden siteet.

(Veronica Hay)

Joulun odotusta

Lumet ovat sulaneet pois ja ulkona on pimeää, märkää ja synkkää. Joulu on kuitenkin jo ovella ja torppaa pitäisi sisustaa joulukuntoon. Niin noh, mitään pehmoleluihin viittaavia tonttuja meillä ei voi ripustaa tai asetella mihinkään , sillä Anki luulee niitä leluikseen ja alkaa pyytämään koristetta itselleen vaativasti haukkumalla. Jouluvalot sentään voi tupaan laittaa, ne eivät häiritse meidän koirien eloa ja oloa lainkaan. Yöllä jouluvalot toimivat mukavasti pieninä valonlähteinä ja koirienkin on mukavampi vaihtaa makuupaikkaa, kun näkevät hieman eteensä.

Jouluun kuuluu tietenkin leipomiset. Kuulemma minun leipomuksissa on mukana aina pari koirankarvaa. En voi sitä ymmärtää. Vaikka tupa on imuroitu ja lattiat luututtu ja kaikki pöytätasot pyyhitty ja yritän olla tarkka, hygieeninen ja huolellinen, niin aina jostain eksyy vähintäänkin yksi karva leipomukseen. Joku väitti kerran facebookissa, että koirankarva saattaa eksyä jopa ehjän kananmunan sisälle. Olen täysin samaa mieltä asiasta. :D

Koirille leivon tänä vuonna sardiinikeksejä. Griffonuutisten viimeisimmässä numerossa oli oikein mukavan tuntuinen resepti niiden tekemiseen. Keksit saattavat kyllä jakaa meidän lauman mielipiteet, sillä joukossa on vain muutama kala-fani. Ehkä teen kalakeksien kaveriksi myös jotain lihaisia keksejä. Pakastimessa aattoiltaa odottaa myös muita jouluherkkuja koirille: poron kylkiluita ja hirvenjauhelihaa. Poroa koirat eivät ole koskaan aiemmin saaneet, mutta hirveä ne ovat päässeet maistamaan pari kertaa tämän syksyn aikana.

Jos vain suinkin ennätän, niin ajattelin tehdä muutaman uuden lelun koirille jouluksi. Namikätkömatto voisi olla ihan kiva. Löysin vinkin eräästä käsityöblogista ja ajattelin kokeilla sen tekemistä, ehkä hieman ohjetta mukaillen. (Linkki ohjeeseen)

Selailin vielä illan tunteita valokuva-arkistojani ja mietin, minkä kuvan laitaisin tähän tekstiini piristykseksi. Löysin ihanan pentukuvan Pertasta. Kuva on otettu joulukuussa 2011 - miltei tasan kaksi vuotta sitten. Niin se aika rietää ja meidänkin "pennut" viettävät kohta jo kolmatta jouluaan.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Pentua hassuttaa, se tassuilla sievästi tassuttaa ja joulutontuille hännällään vilkuttaa.

Näyttelyitä, talventuloa ja pikkujoulumeininkiä

Viimeisestä päivityksestä onkin vierähtänyt pitkä tovi. Laitan syyksi oman tietokoneeni, joka on muuttunut niin hitaaksi ja vanhaksi, että kuvankäsittely on yhtä tuskaa. Osa syytä on tietynlainen blogi-laiskuus, joka iski syksyn pimeydessä. Nyt kun lumi valkaisee jälleen maan, niin heti tuli uutta virkeyttä ja sain purettua kameraan kertyneet kuvat koneelle ja pistän niistä muutaman otoksen teidänkin iloksi.

Seinäjoen näyttelyyn lähdin Kävyn kanssa. Käpy onkin tällä hetkellä meidän lauman ainoa näyttelykoira. Sen näyttelymenestys heilahtelee laidasta toiseen. Seinäjoella tuli tuomioksi se toinen ääripää, eli hylätty. Tässä Ann-Christine Johanssonin arvostelu arvostelu:

Bra storlek. Vackert, välformat huvud. välplacerad nos. Bredd underkäken. Bra uttryck. Bra hals. Ngt framskjutna skuldrar. Ngt lågt ansatt svans. Välkroppad. Ngt lång i länder. Mckt bra vinklar, bra benstomme. Rör sig bra fram. Ngt kort bak. Ngt mjuk päls. Ej godkänt färg och där för får den detta priset.

Vähän hämmästyin hylkäystä ja tiesin, että minun olisi mahdollista reklamoida tuomarin arvostelua, mikäli se perustui esim. tuomarin väärään tai puutteellisen tietoon rodun väristä. Käpyhän on sekavärinen belge ja mielestäni ihan oikean värinen. Näyttelytoimikunta selvitteli asiaa ja kävi jututtamassa tuomaria kehän päätyttyä. Tuomari muisti Kävyn ja ilmoitti hylkäyksen syyksi sen, että koira oli riistanvärinen, eli sen turkissa on harmaata. Tuomioon oli tyytyminen. Alla olevassa kuvassa harmaa häivähdys turkissa näkyy. Kuva ei muuten ole kovin kummoinen. Kiitos Markolle, kun autoit asian selvittelyssä.

Seinäjoen näyttelyn aikoihin saapui myös ensilumi. Käpy, Pertta ja Kaija eivät niin piittaa lumesta ja kylmästä, mutta vanhat rouvat Anki ja Inka sekä diivaileva Nina nostelevat tassujaan jo, kun näkevät lunta maassa. Onneksi pakkanen on vielä pysynyt kohtuulukemissa, niin ulkolenkitykset onnistuvat joten kuten. :)

Syksyn mittaan on tehty myös rantasaunaa, ja saunan lauteiden alta kurkisteli eräänä päivänä pari saunatonttua.

Eilen oli tosi mahtava griffoneiden pikkujoulutapahtuma Viialassa. Luvassa oli tutustumista rally-tokon ja koiratanssin maailmaan. Oli tosi upeaa päästä kokeilemaan molempia lajeja. Suuret kiitokset Suville, joka järjesti pikkujoulun ja toimi kouluttajanamme.

Suvi ja Harri esittävät pätkän omasta koiratanssikoreografiastaan